Saturday, April 26, 2014

Ehkä tämä sittenkin onnistuu?

Roikkupersauksinen Matkaaja on nyt vähemmän roikkuva. Alustan keskipalkin ja sisäkaton väliin kiilatut "järjestelyt" nostivat perän hallitusti oikealle korkeudelle ja päästiin varovaisesti suunnittelemaan jatkoa.



No, peräpään ja lattian / vaunun alustan yhdistävä "kombopalkki", joka koostui vanhasta ja mädäntyneestä rimasta, uretaanivaahdosta, epämääräisestä massasta A ja B sekä hätäkorjauksena asennetusta painekyllästetystä laudasta, sai väistyä. Hieman ruuvimeisseliä ja rälläkkää ja avot, sehän poistui sievästi.

Kun keskituentaa pitää lattiarakentamisprojektin alkuvaiheessa väistellä hieman, tehdään lattian sivut ja takareuna ensimmäisenä. Kunhan vaunun alajuoksut saadaan sidottua järkevästi alustaan ja seiniin saadaan sen verran rimaa ja eristeitä että ne kantavat pystykuormia, voidaan tuet poistaa ja viritellä keskilattia paikalleen.

No, fiilisteltiin kuitenkin muutamalla vanerinpalasella, notta miltä se alin kerros voisi joskus näyttää ennen rimoja.


Rimoja on tullut tyrkittyä sirkkelin läpi, mitaksi on tullut n. 31 x 16 mm. Alajuoksut ovat luonnollisesti n. 31 x 31 mm. Samaten tuli tekaistua takakaaria varten nippu 4-millisiä koivuvanerisuikaleita. Leveydet n. 52 mm ja n. 31 mm.


Tänään rakennettiin Piitun kanssa kaarientekohommia varten jigi. Alustana oli työpaikan puuroskiksesta luvan kanssa napattu vanerihässäkkä, jota pidettiin kärryn peräpäätä vasten ja piirrettiin muoto lyijykynällä. Tuosta muodosta mentiin sisäänpäin n. 60 mm, kun asemoitiin sisäpuolen tukipalikoita. Kuvassa on pientareen puolen kaaren alaosa liimautumassa.


Mutta meinasihan tuossakin käydä huonosti. Ensin tekaisin pienen liimauskokeen, jolla selvittelin koivuvanerin todellista paksuutta alun perin 13 kerrosta (8 leveää + 5 kapeaa) paksulle rakenteelle. Tuloksena oli se, että 8 kerrosta tuotti hieman alle 30 mm paksun lopputuloksen, eli jouduin lisäämään yhden kerroksen lisää, jotta tulos olisi sellainen, joka vastaisi riman ja tulevan solimaten paksuutta.

Laminointivaiheessa tilanne tietenkin muuttui, kun kokonaispaksuus oli kuin olikin 9 kerrokselle yli 34 mm. Pikaisesti puristimet auki ja veitsellä uloin lisu pois pakasta. Lopputulos on paksuudeltaan varsin oivallinen:


Nyt sitten odotellaan, että liima tuosta rauhoittuu ja pääsee seuraavan kaaren kimppuun.

Kuivumisen aikana nappasin lattian sivuelementteihin ulkoseinän puoleiset rimat kiinni. Välissä on D4-uretaaniliimaa ja rimat kiinnitettiin levyihin uppokantaruuveilla, kun puristimia ei ollut. Kuvassa on kaksi elementtiä päällekkäin.


Vaunun peräpäässä alin "pelti" oli reunoiltaan niin vaikean näköisesti putsattavissa, joten päätin ottaa koko roskan irti, jotta sitä pääsisi tutkimaan tarkemmin autotalliin. Taitaapi homma mennä niin, että tekaisen tuohon tilalle uuden joko pellistä tai uhkarohkeasti ihan vanerista, jonka pinnoitan esim. epoksilla.


Summa summarum, taitaa tämä projekti mennä mahdollisesti ihan pienen tipuaskeleen verran näillä toimenpiteillä etiäppäin, kuin ihmeen kaupalla.

No comments:

Post a Comment